EU:n hankintakynnysarvot 2026 ja sääntömuutokset pk-yrityksille

Viimeksi tarkistettu: 28. heinäkuuta 2026

Kaksi kehityskulkua on merkityksellisiä EU:n julkisissa hankinnoissa tänä vuonna. EU:n pääkynnysarvot muuttuivat 1. tammikuuta 2026. Lisäksi Euroopan komissio aikoo esittää merkittävän tarkistuksen EU:n hankintakehykseen 9. syyskuuta 2026. Kynnysarvojen päivitys on nyt voimassa, mutta laajempi uudistus ei. Useissa maissa tarjoavalle pk-yritykselle on tärkeää erottaa jo voimassa olevat säännöt ehdotuksista, jotka voivat vielä muuttua.

Lyhyt vastaus

15. elokuuta 2026 alkaen vuosien 2026–2027 hankintakynnysarvot ovat voimassa ja ovat hieman alhaisemmat kuin edellisellä kaudella. Euroopan komissio ilmoittaa esittävänsä julkisia hankintoja koskevan lain 9. syyskuuta 2026. Vuotaneen sisäisen luonnoksen mukaan komissio on harkinnut yhtä asetusta, joka korvaisi kolme pääasiallista vuoden 2014 hankintadirektiiviä, sekä tiiviimmin yhdistettyjä digitaalisia tarkastuksia ja ei-hintakriteerien vahvempaa roolia. Nämä yksityiskohdat eivät ole virallisia ennen kuin komissio julkaisee ehdotuksensa. Nyt käynnissä oleviin tarjouskilpailuihin sovelletaan edelleen nykyistä lainsäädäntöä ja niiden tarjousasiakirjojen vaatimuksia.

Mitä tämä opas kattaa

• Mitä muuttui EU:n laajuisissa hankintakynnysarvoissa 1. tammikuuta 2026
• Mitä ehdotettu EU:n julkisia hankintoja koskeva laki voi muuttaa ja miksi se ei ole vielä laki
• Miksi pk-yritysten pääsy on tärkeä osa uudistuskeskustelua
• Miksi säännöt eivät ole identtiset kaikilla 26 Tendlyn kattamalla markkina-alueella
• Mitä asialle pitäisi tehdä tällä viikolla
• Lyhyt usein kysytyt kysymykset siitä, mikä on ja mikä ei ole vielä muuttunut

Mitä jo muuttui 1. tammikuuta 2026

1. tammikuuta 2026 alkaen direktiivin 2014/24/EU mukaiset pääkynnysarvot ovat 140 000 euroa keskushallintoviranomaisten tekemissä tavara- ja palveluhankinnoissa, 216 000 euroa alihallintoviranomaisten tekemissä hankinnoissa ja 5 404 000 euroa rakennusurakoissa. Sosiaali- ja muihin erityispalveluihin sovelletaan 750 000 euron kynnysarvoa, kun taas vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo on 432 000 euroa. Kaikki summat ovat arvonlisäverottomia. Nämä luvut laukaisevat asiaankuuluvat EU:n hankintasäännöt ja EU:n laajuiset julkaisemisvelvoitteet; ne eivät ole yleinen raja muodollisen ja epämuodollisen hankinnan välillä. Komissio tarkistaa niitä joka toinen vuosi yhdenmukaistaakseen ne Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen kanssa.

EU:n kynnysarvojen alapuolella sovelletaan yleensä kansallisia hankintasääntöjä, vaikka näiden sääntöjen on edelleen noudatettava EU-oikeuden yleisiä periaatteita. Kansalliset kynnysarvot ja ilmoitusvaatimukset muuttuvat kunkin maan oman aikataulun mukaisesti eivätkä ne välttämättä muutu EU:n lukujen mukana.

Suurempi muutos: EU:n julkisia hankintoja koskeva laki valmistellaan

Kynnysarvojen tarkistus oli rutiininomainen. Suunniteltu julkisia hankintoja koskeva laki on laajempi poliittinen uudistus. Vuodesta 2025 lähtien komissio on arvioinut nykyistä kehystä, kuullut sidosryhmiä ja valmistellut lainsäädäntöehdotusta. Nykyinen horisontaalinen kehys perustuu pääasiassa direktiiveihin 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2014/23/EU, jotka jäsenvaltiot saattavat osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vuotaneen sisäisen luonnoksen mukaan ehdotetaan näiden kolmen direktiivin korvaamista yhdellä suoraan sovellettavalla asetuksella, mutta tämä valinta ei ole virallinen ennen kuin ehdotus julkaistaan.

Komissio ilmoitti alun perin ehdotuksen julkaisupäiväksi 1. heinäkuuta 2026 ja sanoo nyt sen odotettavan 9. syyskuuta 2026. Vuotaneen luonnoksen perusteella, joka voi vielä muuttua ennen julkaisua, uudistus:

• Yhdistäisi julkisen sektorin, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan ja käyttöoikeussopimusten säännöt yhdeksi asetukseksi ja kumoaisi direktiivit 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2014/23/EU.
• Korvaisi tutun menettelyrakenteen avoimella neuvottelumenettelyllä oletusarvoisesti, dynaamisella yksinkertaistetulla menettelyllä toistuvissa hyllytavarahankinnoissa, innovaatiohaastemenettelyllä ja rajoitetuilla menettelyillä hankinnoissa ilman ennakkokilpailua.
• Yhdistäisi kansalliset sähköiset hankintajärjestelmät tiiviimmin ja loisi sähköisen kelpoisuuspalvelun, jonka tarkoituksena on antaa toimittajien käyttää uudelleen varmennettuja yritystietoja sen sijaan, että he toimittaisivat toistuvasti samoja todisteita.
• Antaisi vahvemman ja järjestelmällisemmän roolin laadulle, kestävyydelle, joustavuudelle, sosiaalisille näkökohdille ja tietyillä strategisilla aloilla eurooppalaisille etusijakriteereille. Nykyiset säännöt sallivat jo monia ei-hintanäkökohtia, joten ehdotettu muutos koskee pääasiassa sitä, kuinka johdonmukaisesti ja painokkaasti niitä käytetään.

Mitkään näistä vuotaneista yksityiskohdista eivät ole lopullisia. Julkaisun jälkeen ehdotus tarvitsee edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksynnän. Yhteisessä EU:n etenemissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi neuvottelujen päättäminen vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä, mutta tämä ei ole taattu päivämäärä uusien sääntöjen soveltamisen alkamiselle. Yritysten tulisi seurata ehdotusta, mutta niiden ei tulisi suunnitella tarjousprosessejaan uudelleen vuotaneen tekstin perusteella.

Miksi pk-yritykset ovat tärkeitä uudistuksessa

Uudistus ei kohdistu vain pk-yrityksiin. Komissio luettelee tavoitteikseen myös yksinkertaistamisen, digitalisaation, kilpailukyvyn, joustavuuden, kestävyyden ja taloudellisen turvallisuuden. Pk-yritysten pääsy on kuitenkin tärkeä osa keskustelua. Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kilpailu EU:n julkisista sopimuksista heikkeni vuosina 2011–2021 ja että vuoden 2014 uudistus ei saavuttanut useita tavoitteistaan, mukaan lukien yksinkertaisemmat menettelyt ja vahvempi kilpailu. SMEunited on erikseen väittänyt, että jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet riittävästi nykyisten direktiivien mukaisia pk-yritysystävällisiä työkaluja.

Markkinat ovat merkittävät. Euroopan komissio sanoo, että julkiset hankinnat edustavat noin 14 prosenttia EU:n BKT:stä ja niihin osallistuu yli 250 000 julkista viranomaista kaikkialla unionissa.

Säännöt eivät ole identtiset kaikilla 26 markkina-alueella

EU:n kynnysarvot tarjoavat yhteisen laukaisimen EU:n pääasiallisille hankintasäännöille, eivät kattoa. Niiden alapuolella kansallinen lainsäädäntö yleensä säätelee menettelyä, EU-oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti, eivätkä kansalliset kynnysarvot liiku EU:n lukujen mukana. Suomen kansalliset kynnysarvot ovat pysyneet 60 000 eurossa tavaroiden ja palveluiden osalta ja 150 000 eurossa rakennusurakoiden osalta vuodesta 2017. Irlanti käyttää kansallisia ilmoituskynnysarvoja 50 000 euroa tavaroiden ja palveluiden osalta ja 200 000 euroa rakennusurakoiden osalta. Nämä kansalliset luvut ovat erillisiä EU:n kynnysarvoista.

Useilla Tendly-markkinoilla tarjoava yritys työskentelee siksi vähintään kahden sääntökerroksen kanssa: nykyisen EU-kehyksen, joka on aktiivisessa tarkastelussa, ja kansallisten sääntöjen, jotka muuttuvat omien aikataulujensa mukaisesti. Vaikka lopullinen EU-väline olisi asetus, eroja säilyisi EU:n kynnysarvojen alapuolella ja alueilla, jotka on jätetty kansallisen lainsäädännön tai käytännön varaan.

Mitä asialle pitäisi tehdä juuri nyt

Julkaisematon uudistus ei edellytä tarjousmallien uudelleenkirjoittamista nyt. Nämä käytännön tarkistukset kannattaa kuitenkin tehdä:

• Älä luota viime vuonna oppimaasi kynnysarvoon tai menettelyyn. Tarkista nykyinen virallinen kynnysarvo ja tarjouspyyntöasiakirjat. Asiaankuuluva luku voi riippua maasta, ostajatyypistä, sopimustyypistä ja erityisjärjestelmästä.
• Lue kaikki kestävän kehityksen ja sosiaalisen arvon vaatimukset huolellisesti. Ne voivat esiintyä teknisenä eritelmänä, soveltuvuusvaatimuksena, valintaperusteena tai sopimuksen täytäntöönpanon ehtona, joten älä oleta, että jokainen tällainen lauseke pisteytetään samalla tavalla.
• Pidä yritystiedot, todistukset ja vakuutukset valmiina ja tarkista niiden voimassaolo, kun todisteita pyydetään. Digitaaliset omavakuutukset voivat vähentää työtä ensimmäisessä vaiheessa, mutta ostaja voi silti vaatia täydentäviä asiakirjoja myöhemmin menettelyssä.
• Seuraa 9. syyskuuta. Virallinen ehdotus näyttää, mitkä osat vuodetusta luonnoksesta säilyvät, ja tarjoaa ensimmäisen luotettavan perustan käytännön vaikutusten arvioinnille.

Miten Tendly sopii kuvaan

Uudelle hankintamarkkinalle siirtymisen ei pitäisi tarkoittaa vain toisen maan sääntöjen oppimista. Tendly yhdistää omistautuneen tarjousasiantuntijan tekoälytyökaluihin, antaen tiimillesi käytännön tukea tarjousten tekemisessä vierailla markkinoilla.

• Työskentele omistautuneen tarjousasiantuntijan kanssa. Asiantuntijasi voi auttaa sinua ymmärtämään maakohtaisia sääntöjä ja tarjousvaatimuksia, arvioimaan, sopiiko tilaisuus yrityksellesi, ja valmistelemaan tarvittavat asiakirjat jättämistä varten.
• Siirry uudelle markkinalle vähemmällä epävarmuudella. Jos teet tarjouksen maassa ensimmäistä kertaa, asiantuntijasi voi selittää paikallisen prosessin, nostaa esiin tuntemattomia vaatimuksia ja opastaa sinua tarjouspäätöksestä lopulliseen tarkistukseen.
• Kysy monimutkaisia kysymyksiä tarjouspyyntöasiakirjoista. Tendly AI chat lukee tarjouspaketin ja vastaa kysymyksiin kelpoisuudesta, vaadituista todisteista, arviointiperusteista, sopimusehdoista, riskeistä ja muista yksityiskohdista ilman, että sinun tarvitsee etsiä jokaista tiedostoa manuaalisesti.

Pysyt itse vastuussa lopullisesta tarjouksesta, kun taas Tendly antaa sinulle sekä inhimillisen asiantuntemuksen että asiakirjatason vastaukset, joita tarvitaan luottavaiseen tarjouksen tekemiseen. Tämä on Tendlyn Strategist-palvelu, jossa tarjousasiantuntija työskentelee tarjouksen parissa kanssasi.

Usein kysytyt kysymykset

Koskevatko uudet kynnysarvot jo tekemääni tarjousta?

Yleensä eivät. Direktiivin 2014/24/EU mukaan kynnysarvotestiä varten käytetty arvioitu arvo vahvistetaan, kun kilpailutuspyyntö lähetetään, tai jos kilpailutuspyyntöä ei ole, kun hankintayksikkö aloittaa menettelyn. Kynnysarvon muutos ei yleensä luokittele uudelleen jo käynnissä olevaa hankintaa.

Onko EU:n julkisten hankintojen laki jo voimassa?

Ei. Komissio on ilmoittanut laista 15. elokuuta 2026 alkaen, mutta ei ole julkaissut lainsäädäntöehdotusta. Julkaisu on odotettavissa 9. syyskuuta 2026. Parlamentin ja neuvoston olisi sitten neuvoteltava ja hyväksyttävä lopullinen teksti, ennen kuin se voisi tulla laiksi.

Soveltuuko asetus todella samalla tavalla joka maassa?

Asetus soveltuisi suoraan ilman kansallista täytäntöönpanoa, mutta se ei tekisi jokaisesta hankinnasta käytännössä identtistä. Kansallisilla säännöillä olisi edelleen merkitystä EU:n kynnysarvojen alapuolella ja aina, kun lopullinen EU-teksti jättää harkintavaltaa jäsenvaltioille. Ei myöskään ole vielä vahvistettu, että lopullinen ehdotus pysyy asetuksena.

Pitääkö minun muuttaa tarjoustani heti?

Ei ehdotetun uudistuksen vuoksi. Noudata edessäsi olevan tarjouksen sääntöjä ja asiakirjoja. Vuoden 2026 kynnysarvot koskevat jo niiden mukaisesti käynnistettyjä menettelyjä, kun taas julkisten hankintojen laki on edelleen vain tuleva ehdotus.