EU haluaa muuttaa julkisten tarjouskilpailujen pisteytystä: Mitä uusi hankintaehdotus tarkoittaa tarjoajille

Julkiset ostajat EU:ssa käyttävät noin 2,5 biljoonaa euroa vuodessa, ja komission oma arvio sanoo, että säännöt jättävät heille "suuren hallinnollisen taakan ja oikeudellisen epävarmuuden, suosien vähiten riskialttiita valintoja". Euroopan komissio ehdotti 9. syyskuuta 2026 yhtä asetusta, julkisia hankintoja koskevaa lakia (COM(2026) 590), korvaamaan kolme vuoden 2014 hankintadirektiiviä. Se on ehdotus: parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä se, ja se tulisi voimaan vasta kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen. Mitään ei muutu nyt tarjoamiesi tarjousten osalta.

Pikavastaus: neljä asiaa muuttuisi yritykselle, joka tarjoaa julkisiin sopimuksiin. Hinta ei voisi enää olla koko tarina: laadun olisi vastattava vähintään 30 prosenttia pisteistä, poikkeuksena ostajan on perusteltava. Menettelyjä olisi viiden sijaan kolme, ja ostajat voisivat neuvotella kaikissa niissä. Kansalliset tarjousalustat linkitettäisiin yhdeksi EU:n markkinapaikaksi, joten yritys syöttää perustietonsa kerran. Ja ostajat saisivat selkeän laillisen oikeuden rajoittaa tarjouksen EU-yrityksiin ja EU:n kanssa kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen piiriin kuuluviin EU:n ulkopuolisiin yrityksiin. Arvorajat, jotka päättävät, milloin EU:n sääntöjä sovelletaan, pysyvät ennallaan rakennusurakoiden sekä tavallisten tavaroiden ja palveluiden osalta.

Ehdotus viidessä numerossa

• 30 prosenttia on vähimmäisosuus pisteistä, jotka laatukriteerit saisivat (98 artiklan 4 kohta); 50 prosenttia työvoimavaltaisissa sopimuksissa, joissa työvoima muodostaa normaalisti vähintään puolet sopimuksen arvosta (6 artiklan 10 kohta)
• 3 menettelyä korvaisi nykyiset 5: avoin valinnaisella neuvottelulla, dynaaminen ja innovaatio; avoin menettely antaa vähintään 20 päivää kiinnostuksenilmaisujen jättämiseen ensimmäisen tarjouksen yhteydessä (34 artikla)
• 650 miljoonaa euroa on komission arvio vuosittaisista hallinnollisista säästöistä: 570 miljoonaa euroa yrityksille, 80 miljoonaa euroa julkisille ostajille
• 5 404 000 euroa rakennusurakoille ja 140 000 tai 216 000 euroa tavaroille ja palveluille (keskushallinto ja muut ostajat) ovat 2 artiklan kynnysarvot, samat luvut kuin nykyiset
• 2 vuotta voimaantulon jälkeen asetus alkaa soveltua (149 artikla), kun parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet

Laatu saisi taatun osuuden pisteistä

Kuvittele tarjous, joka pisteytetään 100 pisteestä. Nykyään ostaja päättää, kuinka monta näistä pisteistä menee hinnalle ja kuinka monta laadulle, ja, jos kansallinen lainsäädäntö sallii, voi tehdä hankintapäätöksen pelkän hinnan perusteella. Luonnoksen mukaan laatu saisi normaalisti vähintään 30 pistettä sadasta. Työvoimavaltaisissa sopimuksissa, kuten siivouksessa, vähimmäismäärä olisi 50. Ostaja voisi edelleen tehdä hankintapäätöksen pelkän hinnan perusteella, mutta vain selittämällä, miten eritelmät tai sopimusehdot turvaavat laadun sen sijaan (98 artiklan 5 kohta); komissio kutsuu tätä "noudata tai selitä" -periaatteeksi.

Laadun pisteytys ei ole uutta: direktiivin 2014/24/EU 67 artikla sallii jo hinta-laatusuhteen. Uutta on taattu vähimmäismäärä. Ostajat valitsisivat edelleen laatukriteerit ja niiden painotukset 98 artiklassa mainituista asioista: tekninen ansio, ympäristö- ja sosiaaliset tekijät, innovaatio, toimitusvarmuus, osoitettu henkilöstö, toimitusehdot.

Osat: ostajien olisi selitettävä, miksi he eivät jaa sopimusta

Osa on sopimuksen erillinen osa, josta yritys voi tarjota itsenäisesti. Nykyinen direktiivi jo edellyttää ostajalta pääsyiden ilmoittamista jakamatta jättämiselle (46 artikla), ja jo sallii pienten osien, alle 80 000 euron tavaroiden tai palveluiden tai 1 miljoonan euron rakennusurakoiden osalta ja enintään 20 prosenttia kokonaisarvosta, hankintapäätöksen tekemisen ilman direktiivin menettelyjä (5 artiklan 10 kohta). Luonnos säilyttää molemmat ja luettelee, mitä ostajan on punnittava tarvittaessa: pk-yritysten osallistuminen, riippuvuus yhdestä toimittajasta, toimitusketjun joustavuus, toimitusvarmuus ja innovaatio, tehokkuutta ja menettelyn eheyttä vastaan (100 artikla).

"Eurooppalainen etusija": kuka voi tarjota ja mistä

Käytännön merkitys ensin: ostaja voisi päättää rajoittaa tarjouksen EU-yrityksiin ja EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, jotka kuuluvat EU:n kanssa kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen piiriin. Luonnoksessa näitä yrityksiä kutsutaan "katetuiksi". 70 artiklan mukaan yritys on katettu, jos sen maa on WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) osapuoli, sillä on kauppasopimus EU:n kanssa tai sillä on tulliliittosopimus EU:n kanssa, ja jos kyseinen hankinta kuuluu EU:n sitoumusten piiriin sopimuksen nojalla. The Guardian raportoi, että GPA:lla on 22 osapuolta, mukaan lukien EU, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kanada ja Japani; Manner-Kiina ei ole yksi niistä.

Toiseksi, itse tavarat. Ostaja voisi vaatia, että tarjottu tavara on peräisin EU:sta tai katetusta maasta, "kokonaan tai tietyssä määrin", ja voisi hylätä tarjouksen, jos alle puolet sen arvosta on EU:sta tai katetusta maasta (73 artiklan 2 kohta). Alkuperä määritetään voimassa olevien EU:n tulli- ja kauppasääntöjen mukaisesti (74 artikla).

Kolmanneksi, pisteytys. Vain sijoituksen osalta ostaja voisi antaa hinta-alennuksen tai lisäpisteitä EU- tai katettujen yritysten tarjouksille tai tarjouksille, joissa on suurempi EU- tai katettu osuus. Kaikki tällaiset toimenpiteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä ("kilpailun julkinen yhteenveto"), ja ostajien on ilmoitettava kiertämisen merkeistä kansalliselle viranomaiselle (73 artiklan 3 ja 4 kohta). 76 artikla sallii ostajan jättää etusijan huomiotta neljässä tapauksessa, mukaan lukien silloin, kun mikään EU- tai katettu toimittaja ei voi toimittaa "eikä kohtuullista vaihtoehtoa tai korviketta ole", ja silloin, kun sen soveltaminen tarkoittaisi ostamista "suhteettomin kustannuksin". Delegoidut säädökset, lisäsäännöt, jotka komissio voisi antaa asetuksen sille antamien valtuuksien nojalla, voisivat tehdä etusijasta pakollisen "silloin, kun tämä on unionin edun mukaista" (75 artikla).

Mitä komissio sanoo ja mitä muut sanovat

Varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné asetti vastuun ostajille. "Ostajat voivat suhtautua suosivammin eurooppalaisiin tarjouksiin [ja] rajoittaa tai hylätä tarjouksia maista, joilla ei ole julkisia hankintoja koskevaa sopimusta tai jotka eivät noudata sitovia sääntöjä kansainvälisissä julkisissa hankinnoissa", hän kertoi toimittajille The Guardianin mukaan. NOS:lle: jos kiinalaiset bussit ajavat pian Berliinin läpi, "siitä ei voi syyttää meitä".

NOS huomauttaa myös rajoitukset: mikään ei velvoita ostajaa suosimaan eurooppalaisia yrityksiä, ja ostaja päättää, miten laatukriteerit täytetään. Séjourné myönsi, että kiinalaiset tuotteet ovat säännöllisesti parempia kestävyyden osalta, "joten meidän on autettava eurooppalaisia yrityksiä tuottamaan samaa laatua tai jopa parempaa".

Kiina vastusti 17. syyskuuta. Kiinan kauppaministeriön tiedottaja He Yadong sanoi, että Kiina on "erittäin huolissaan" "eurooppalaisen etusijan" lausekkeista ja kehotti EU:ta "kunnioittamaan WTO:n sääntöjä, pitämään markkinansa avoimina ja tarkistamaan syrjivät lausekkeet".

Liettua edistää uudistusta neuvoston puheenjohtajakaudellaan vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla, talous- ja innovaatioministeri Edvinas Grikšas sanoi 14. syyskuuta.

Mitä on vielä auki

Tekstiä todennäköisesti "muutetaan lainsäädäntöprosessin aikana", Guardianin mukaan. Parlamentin menettelytiedosto (2026/0265(COD)) luetteloi ehdotuksen valmisteluvaiheessa, ja valiokuntakäsittely on vielä kesken, esittelijää ei ole nimetty eikä äänestyspäivää ole asetettu. Komission lupaamalle verkkotyökalulle kattavuuden ja alkuperän tarkistamiseen ei ole julkaisupäivää, eikä delegoituja säädöksiä, jotka voisivat tehdä etusijasta pakollisen, ole olemassa. Kynnysarvot voivat myös muuttua ennen asetuksen soveltamista, sillä ne tarkistetaan joka toinen vuosi (3 artikla).

Mitä tehdä nyt

• Laatukriteerit painotettu lukemassasi tarjouspyynnössä? Luettele todisteet, joita kukin kriteeri vaatii, ja arvioi pisteet, jotka voit ansaita, ennen kuin hinnoittelet tarjouksen.
• Sisältääkö toimitusketju EU:n ulkopuolisia komponentteja? Tarkista, kuuluuko kyseinen hankinta EU:n sitoumuksiin alkuperämaan kanssa, ostajan, kohteen ja arvon perusteella, ei vain se, onko maa GPA-osapuoli; 70 artikla vetää tämän rajan.
• Sopimus alle 140 000 euroa (keskushallinto) tai 216 000 euroa (muut ostajat) tavara- ja palveluhankinnoissa, tai alle 5 404 000 euroa rakennusurakoissa? Luonnoksen menettely- ja hankintaperusteita ei yleensä sovellettaisi, ja kansallinen lainsäädäntö määrää ne, vaikka osa sen tiedonkeruuvelvoitteista kattaisi sopimuksen silti (134 artikla).

Avaa Tendly nähdäksesi, mitkä tarjouskilpailut vastaavat yritystäsi tänään, tai anna Strategist-asiantuntijan seurata markkinoita puolestasi.