Viro luopuu kansallisesta hankintarajastaan 1. marraskuuta alkaen: Mitä muutoksia pk-yritystarjoajalle

Viro poistaa kokonaisen tason julkisten hankintojen järjestelmästään. Marraskuun 1. päivästä 2026 alkaen kansallinen kynnysarvo poistuu, ja valtiovarainministeriön arvion mukaan 49 prosenttia kotimaisista hankinnoista siirtyy kevyempään lihthange-menettelyyn. Kynnysarvot eivät olleet muuttuneet vuoden 2017 jälkeen, ja lakiesityksen muistiossa todetaan inflaation jättäneen ne niin alhaisiksi, että pienet hankinnat jouduttiin toteuttamaan täydellä menettelyllä. Riigikogu hyväksyi julkisten hankintojen lain ja muiden lakien muutoslain (riigihangete seaduse ja teiste seaduste muutmise seadus) 16. kesäkuuta 2026 61 äänellä puolesta, ja se ilmestyi Riigi Teatajaan 3. heinäkuuta. Hallituksen tammikuun lehdistötiedotteessa tavoitteena oli 1. syyskuuta; kaikki ennen 1. marraskuuta aloitetut menettelyt päättyvät vanhojen sääntöjen mukaisesti.

Pikavastaus: Kolmesta tasosta tulee kaksi: kansallinen kynnysarvo ("riigihanke piirmäär") poistetaan ja yksinkertaistetut kynnysarvot nousevat, joten tavallisten julkisen sektorin tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden osalta kaikki uudesta yksinkertaistetusta rajasta EU-kynnysarvoon asti on yksinkertaistettu hankinta (lihthange). Tarjousajat pitenevät, ja tarjoaja saa yhden taatun mahdollisuuden per menettely korjata verovelan. Erillisenä asiana julkisten hankintojen riita-asioiden lautakunnalle (VAKO) maksettava valitusmaksu kaksinkertaistui 1. tammikuuta 2026. Toimittajille suurin muutos on näiden pienempien tarjouskilpailujen toteutustapa, ei markkinoiden koko.

Tarina viidessä numerossa

• 50 000 euroa ja 100 000 euroa: uudet yksinkertaistetut kynnysarvot tavaroille ja palveluille sekä rakennusurakoille 1. marraskuuta 2026 alkaen, nousua 30 000 eurosta ja 60 000 eurosta
• 60 000 euroa ja 150 000 euroa: tavaroiden ja palvelujen sekä rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo, joka poistuu; sen yläpuolella ostajan oli käytettävä täyttä hankintamenettelyä
• 49 prosenttia kotimaisista hankinnoista, mutta noin 10 prosenttia sopimusarvosta, siirtyy ministeriön arvion mukaan yksinkertaisempaan menettelyyn
• 87 päivästä noin 50 päivään: ministeriön uudistusarvio vaikutuksen alaisille menettelyille; sen vuoden 2025 tilastojen mukaan avoimet menettelyt kestivät keskimäärin 72 päivää ja yksinkertaistetut 47 päivää
• 1 280 euroa ja 2 560 euroa: VAKO-valituksen valtionmaksu 1. tammikuuta 2026 alkaen, alle ja EU-kynnysarvon tasolla tai sen yläpuolella, kaksinkertaistunut 640 eurosta ja 1 280 eurosta; tuomioistuinvalitus maksaa saman verran

Mitä laki todella muuttaa

Keskimmäinen taso on poissa. Julkisten hankintojen lain 14 §:n 2 momentti, joka asetti kansalliset kynnysarvot, kumotaan, ja siihen viittaavat säännöt viittaavat nyt yksinkertaistettuun tai kansainväliseen kynnysarvoon. Marraskuun 1. päivästä alkaen julkisen sektorin ostaja toteuttaa yksinkertaistetun hankinnan 50 000 eurosta (tavarat ja palvelut) tai 100 000 eurosta (rakennusurakat) EU-kynnysarvoon asti, jonka ministeriön vuosien 2026–2027 taulukko asettaa 140 000 euroksi valtion viranomaisille, 216 000 euroksi muille ostajille ja 5 404 000 euroksi rakennusurakoille. Verkkoalan ja puolustusalan ostajat saavat 100 000 euroa ja 500 000 euroa.

Yksinkertaistettu ei tarkoita lyhyttä tarjoajalle. Vähimmäistarjousaika nousee 10 päivästä 15 päivään tavaroiden ja palvelujen osalta ja 15 päivästä 25 päivään rakennusurakoiden osalta, jotka ovat jo avoimessa menettelyssä käytettyjä vähimmäisaikoja kansallisen rajan yläpuolella. Sopimuksen allekirjoittamista edeltävä odotusaika kasvaa viidestä seitsemään työpäivään.

Useat tarkastukset, joihin hävinnyt tarjoaja voisi vedota, muuttuvat valinnaisiksi EU-rajan alapuolella. Ostajan ei enää tarvitse perustella hankinnan jakamatta jättämistä osiin, ellei arvo saavuta EU-kynnysarvoa; kauppakamari toteaa tämän poistavan myös tarjoajan epäsuoran reitin haastaa niputettu tarjous. Rakennusurakoissa poikkeuksellisen alhaisten tarjousten pakollinen tarkastelu (lain hintaero-testien mukaisesti) ja alihankkijatarkastukset koskevat vain 500 000 eurosta alkaen. Ostaja voi myös valita, mitä valinnaisia poissulkemisperusteita soveltaa, ja pelkästään hinta- tai kustannusperusteisissa tarjouskilpailuissa rajoittaa vaatimustenmukaisuustarkastuksen siihen tarjoukseen, jonka se aikoo valita.

Verovelka on kohta, jossa sääntöjä tiukennetaan. Nykyään ostajan on annettava tarjoajalle aikaa maksaa tai lykätä verovelkaa, eikä laki sano, kuinka monta kertaa; muistiossa todetaan, että ostajien on täytynyt keskeyttää menettelyjä toistuvasti, kun sama yritys on kerännyt uutta velkaa päätösten välillä. Marraskuun 1. päivästä alkaen mahdollisuus annetaan vain kerran, ja silloinkin vain pätevästä syystä, jonka tarjoajan on perusteltava. Tästä johtuu elokuun talouslehdistön otsikko, että verorästejä ei voi enää tasoittaa viime hetkellä.

Tammikuun 1. päivästä 2027 alkaen jokaisen ostajan on myös julkaistava hankintasuunnitelmansa kansallisessa rekisterissä, ei omalla verkkosivustollaan. Mittakaavaksi: vuonna 2025 Virossa tehtiin 9 137 hankintaa, joiden arvo oli yli 8 miljardia euroa, keskimäärin 4,4 tarjoajaa per tarjouskilpailu, ja 87 prosenttia sopimuksista päätettiin alhaisimman hinnan tai kokonaiskustannusten perusteella.

Mitä valitus nyt maksaa

Maksu kaksinkertaistui erillisellä lailla, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2026. Hallitus perusteli tätä sillä, että vuonna 2007 asetetut maksut kattoivat vain noin puolet VAKO:n henkilöstökustannuksista sen tapausten määrän kasvaessa. Valitus EU-kynnysarvon alapuolella maksaa nyt 1 280 euroa, sen tasolla tai yläpuolella 2 560 euroa, ja saman verran uudelleen, jos lautakunnan päätös viedään hallinto-oikeuteen. VAKO vastaanotti 299 valitusta vuonna 2025, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, ja päätti ne keskimäärin 22 päivässä. Laki siirtää myös tarjousasiakirjojen valitusmääräajan viiteen työpäivään ennen tarjousten jättämisen määräaikaa hankinnoissa, jotka ovat yksinkertaistetun kynnysarvon tasolla tai sen yläpuolella, korvaten lihthangen kahden työpäivän säännön.

Vastaus

Valtiovarainministeri Jürgen Ligi kuvasi lakiesitystä uutena tasapainona: reilun kilpailun takaavat säännöt eivät voi olla kovin yksinkertaisia, mutta paperityön ei pitäisi kohtuuttomasti estää osallistumista. Ministeriön hallintopolitiikan apulaispääsihteeri Kaur Kajak sanoi kesäkuussa, että valtio haluaa olla nopea ja luotettava kumppani yrityksille, ei perusteettomien byrokraattisten esteiden lähde.

Rakennusala vastusti kuulemisessa. YIT:n hallituksen jäsen ja rakennustoiminnan johtaja Reimo Ehrstein kertoi EhitusEST-lehdelle syyskuussa 2025, että rakentajat eivät pitäneet suunnitelmaa hyvänä, koska läpinäkyvyys heikkenisi ja ostajien, ennen kaikkea kuntien, osaaminen on hyvin epätasaista. Urakoitsijat ehdottivat 150 000 euron rakennusurakoiden rajan nostamista 300 000–400 000 euroon sen sijaan, pitäen yli miljoonan euron sopimukset avoimessa menettelyssä.

Ministeriön julkisten hankintojen johtaja Estella Põllu vastasi, että yksinkertaistetut hankinnat on edelleen julkaistava rekisterissä, että sopimusarvon arviointisäännöt eivät muutu ja että tarjoajilla on edelleen oikeus valittaa VAKO:lle. Vuoden 2024 tietojen perusteella hän sanoi, että 229 rakennusurakkahankintaa, 10 prosenttia määrällisesti ja 2 prosenttia arvollisesti, menettäisi julkaisemisvelvollisuuden, ja ostajat julkaisevat yhä useammin pieniä hankintoja vapaaehtoisesti: 1 220 vuonna 2020, 1 681 vuonna 2024.

Baltian tilanne

Latvia etenee samaan suuntaan, myöhemmin ja pidemmälle. 9. kesäkuuta 2026 voimaan tulevat muutokset nostavat täyden menettelyn kynnysarvoja vuodesta 2028 alkaen 140 000 euroon tavaroiden ja palveluiden osalta, 750 000 euroon sosiaalisten ja muiden erityispalveluiden osalta sekä 1 miljoonan euron rakennusurakoiden osalta. Niiden alapuolelle jäävät pienhankinnat (enintään 20 000 euroa tavaroiden ja palveluiden osalta, 30 000 euroa rakennusurakoiden osalta) ja yksinkertaistetut hankinnat, joiden ainoa pakollinen muodollisuus on perustietojen julkaiseminen hankintavalvontaviraston järjestelmässä vähintään viisi päivää etukäteen. Paperilla tämä on kevyempää kuin Viron lihthange, joka edellyttää rekisterijulkaisua, vähimmäistarjouksia ja odotusaikaa.

Mitä on vielä avoinna

On vielä nähtävissä, miten hankintayksiköt käyttävät rekisterin hankintasuunnitelmamoduulia tammikuusta 2027 alkaen; ministeriö järjestää uusista säännöistä verkkoseminaarin 14. lokakuuta 2026. Uusi yksinkertaistettu hankintamenettely verkostoalan hankintayksiköille (pykälä 152¹) edellyttää vain hankintayksikön asettamaa "kohtuullista" tarjousten jättämisen määräaikaa, joten niiden sallima aika näkyy vasta käytännössä. Vanhempi ajatus, VAKO:n liittäminen hallinto-oikeuteen, jonka ministeri Jaak Aab esitti vuonna 2019, ei ole osa tätä lakia.

Mitä tehdä nyt

• Tarjoatko menettelyyn, joka alkoi ennen 1. marraskuuta? Tarkista ilmoituksen päivämäärä: se päättyy 31. lokakuuta voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, vanhat valitusajat mukaan lukien.
• Onko sinulla verovelkaa tarjouksen ollessa käynnissä? Selvitä tai lykkää se ennen kuin hankintayksikkö pyytää: 1. marraskuuta alkaen saat yhden taatun mahdollisuuden ja toisen vain hankintayksikön hyväksymällä syyllä.
• Harkitsetko yhdistetyn tarjouksen tai epäilyttävän alhaisen kilpailijan hinnan riitauttamista EU-kynnysarvon alapuolella? Tarkista, sovelsiko hankintayksikkö näitä tarkastuksia tarjousasiakirjoissa, ja varaa 1 280 euroa VAKO:lle ja saman verran uudelleen oikeudenkäyntiin.

Avaa Tendly nähdäksesi, mitkä avoimet virolaiset tarjouspyynnöt vastaavat profiiliasi, tai anna Strategist-asiantuntijan seurata markkinoita.