Kolme viikkoa myöhemmin: Kuka haluaa mitäkin muutettavan EU:n hankintaluonnoksessa

Kansalliset virkamiehet tarkastelivat komission julkisia hankintoja koskevaa lakiesitystä ensimmäistä kertaa 17. ja 18. syyskuuta, ja heidän oli määrä palata asiaan 2. lokakuuta käydäkseen läpi osat I ja II. Tällä välin yrityslobbaajat, ammattiliitot, insinöörit, joukko kansallisia hallituksia ja Kiinan kauppaministeriö kukin ilmaisivat, mitä he haluavat poistettavan, säilytettävän tai lisättävän. Tarjoajan näkökulmasta reaktiot osoittavat, mitkä luonnoksen osat todennäköisesti muuttuvat.

Nopea vastaus: yksikään tässä käsitellyistä organisaatioista ei halua ehdotusta peruutettavan, mutta jokainen haluaa siitä eri version. Pk-yritykset haluavat pakollisia osiin jakamisia, BusinessEurope varoittaa hankintojen ylikuormittamisesta muilla politiikkatavoitteilla, ja ammattiliitot haluavat sitovia sosiaalisia ehtoja. Saksa, Ranska ja muut pitäisivät mieluummin direktiivin kuin ottaisivat käyttöön asetuksen, yhdeksän pienempää valtiota on varoittanut laajasta eurooppalaisesta etusijasta, ja Peking kutsuu näitä lausekkeita syrjiviksi. Parlamentilla ei ole vielä esittelijää; yhteinen tavoite neuvottelujen päättämiselle on vuoden 2027 loppu.

Reaktiot viidessä numerossa

• 9 jäsenvaltiota (Tšekki, Viro, Suomi, Irlanti, Latvia, Malta, Portugali, Ruotsi, Slovakia) allekirjoitti joulukuussa 2025 asiakirjan, jossa kehotettiin "mahdollisimman suureen varovaisuuteen" eurooppalaisen etusijan suhteen.
• 34 600 eurosta 43 200 euroon on yhden kynnysarvon ylittävän menettelyn keskimääräisten kokonaiskustannusten nousu vuosien 2008–2010 ja 2019–2024 välillä, kiintein hinnoin, komission BusinessEuropen siteeraamassa arvioinnissa. Sopimusarvon osuutena samassa arvioinnissa todetaan, että kustannukset laskivat 0,9 prosenttiin.
• Yli 80 prosenttia valvotun yrityksen toiminnoista on palveltava sen valvovaa julkista ostajaa tai siihen liittyviä valvottuja yksiköitä, mikä on yksi edellytys sille, että talon sisäinen hankinta voi välttää kilpailun; SMEunited sanoo, että luonnos jättää tämän testin koskemattomaksi.
• 2 työryhmäkokousta luonnoksesta oli suunniteltu neuvostossa sen kolmen ensimmäisen viikon aikana: 17. ja 18. syyskuuta, sitten 2. lokakuuta.
• Vuoden 2027 neljäs neljännes on tavoite neuvottelujen päättämiselle "Yksi Eurooppa, yksi markkina" -tiekartassa, jonka parlamentin ja komission puheenjohtajat sekä neuvoston puheenjohtajavaltio allekirjoittivat 24. huhtikuuta 2026.

Mitä yritykset sanovat

SMEunited haluaa vahvempia vaatimuksia sopimusten jakamisesta osiin, jotka ovat sopimuksen erillisiä osia, joista voidaan tarjota erikseen. Sen puheenjohtaja Davide Galli sanoi 9. syyskuuta, että sopimusten jakaminen osiin "on eurooppalaisten pk-yritysten keskeinen vaatimus" ja että luonnos antaa jäsenvaltioille vain mahdollisuuden tehdä jakamisesta pakollista, joten SMEunited "kannustaa kaikkia jäsenvaltioita säätämään pakollisesta jakamisesta osiin, kun se on mahdollista". Hän kutsui pakollista parhaan hinnan ja laadun suhdetta vähimmäislaatupainotuksella "muutokseksi, jota pk-yritykset ovat pyytäneet". Hänen tulkinnassaan on kaksi puutetta: talon sisäinen poikkeus säilyttää 80 prosentin testinsä, ja eurooppalaisen etusijan poikkeus "suhteettomien kustannusten" osalta on määrittelemätön ja "sitä voitaisiin käyttää väärin".

BusinessEurope suhtautuu myönteisesti digitalisaatioon, mutta varoittaa lisäämästä uusia politiikkavaatimuksia. Sen pääjohtaja Markus J. Beyrer tuki "digitalisaation, paremman tiedonkeruun ja avoimuuden edistämistä" samana päivänä, mutta sanoi, että hankinnat "eivät ole ihmelääke kaikkiin Euroopan kohtaamiin strategisiin haasteisiin" ja että "sääntöjen ylikuormittaminen toissijaisilla tavoitteilla uhkaa vähentää kilpailua ja lisätä hallinnollista monimutkaisuutta".

Saksan liittovaltion insinöörikamari (Bundesingenieurkammer) vastustaa direktiivien korvaamista asetuksella. Sen puheenjohtaja, tohtori-insinööri Heinrich Bökamp sanoi 29. syyskuuta, että pk-yritysystävällinen hankintalaki "voidaan luoda vain direktiivien pohjalta eikä suoraan sovellettavalla asetuksella", ja kamari pyysi osiin jakamista ammatin ja osion mukaan sekä kaksivaiheista menettelyä esivalinnalla. Avoimen lähdekoodin yhdistys OSBA, vastatessaan Saksan talousministeriön kutsuun, meni useimpia pidemmälle ja ehdotti korvaavaa sanamuotoa: sen 30. syyskuuta antama lausunto muuttaisi 59 artiklan "julkiset ostajat voivat ottaa innovaatiotavoitteet huomioon" muotoon "on otettava huomioon" ja "avoimen lähdekoodin ratkaisujen edistämisen" muotoon "edellyttäen" niitä.

Mitä ammattiliitot sanovat

ETUC suhtautui luonnokseen myönteisesti "elintärkeänä mahdollisuutena varmistaa, että julkiset varat edistävät laadukkaita työpaikkoja ja työehtosopimusneuvotteluja", ja totesi, että se on ensimmäinen EU:n hankintalaki, jossa mainitaan työehtosopimusneuvottelut sosiaalisten näkökohtien joukossa. Pääsihteeri Esther Lynch sanoi, että halvimman tarjouksen lähestymistapa "on ollut katastrofi tavaroiden ja palvelujen laadulle". Ammattiliiton vaatimukset menevät tekstiä pidemmälle: pakolliset sosiaaliset ehdot, etusija yrityksille, joilla on työehtosopimuksia, yhteisvastuu alihankintaketjuissa (jolloin pääurakoitsija vastaa alihankkijoidensa rikkomuksista) ja takuu siitä, että jäsenvaltiot voivat pitää säännöt tiukempina kuin EU:n vähimmäisvaatimukset. ETUC sanoo, että siirtyminen direktiiveistä asetukseen "herättää edelleen huolta" tässä viimeisessä kohdassa.

Mitä hallitukset sanovat

Pääkaupunkien välinen jakolinja on oikeudellinen muoto. deHavillandin 24. syyskuuta julkaiseman yhteenvedon mukaan "suuri ryhmä, mukaan lukien Saksa, Ranska, Italia, Puola, Suomi, Itävalta ja useat Keski- ja Itä-Euroopan maat, kannattivat direktiiviä vedoten huoliin hallinnollisesta monimutkaisuudesta, oikeudenkäynneistä, pienempien hankintayksiköiden taakoista ja kansallisen ja alueellisen joustavuuden menetyksestä", kun taas Alankomaat tuki asetusta ja Tanska, Luxemburg ja Slovakia "pitivät oikeudellista välinettä vähemmän tärkeänä kuin sisältöä".

Keskustelu eurooppalaisesta etusijasta on vanhempaa perua kuin tämä ehdotus. Luonnos antaisi ostajille mahdollisuuden suosia EU:n tarjoajia ja "katettuja" tarjoajia, eli niitä maista, joiden sopimukset EU:n kanssa kattavat hankinnan. Brussels Signal raportoi 9. syyskuuta, että Ranska "on ajanut kovaa 'Made in Europe' -standardia, kun taas Saksa on suosinut löysempää 'Made with Europe' -kaavaa, joka on avoin luotetuille kumppaneille". Reutersin näkemä yhdeksän valtion joulukuun 2025 asiakirja varoitti, että "jos sitä sovelletaan laajasti, 'eurooppalainen etusija' uhkaa riistää eurooppalaisilta yrityksiltä ja kuluttajiltamme valinnanvaraa ja kilpailua, mikä johtaa korkeampiin hintoihin ja heikompaan innovaatioon", ja pyysi, että kaikki etusijat sovellettaisiin vain tietyn ajan tietyillä strategisilla aloilla.

Kaksi Tendlyn markkina-aluetta on aloittanut oman prosessinsa. Slovakian julkisten hankintojen virasto (Úrad pre verejné obstarávanie, ÚVO) ilmoitti 1. lokakuuta viimeistelevänsä kansallista kantaa ja tuoneensa kunnat, työnantajat ja ammattiliitot neuvottelupöytään; yksi sen mainitsemista huolenaiheista on digitalisaation tekniset vaatimukset, joissa "toteutettavuus ja määräajat" ovat vielä ratkaisematta. Liettua, joka toimii neuvoston puheenjohtajamaana tammikuusta 2027 alkaen, ilmoitti 14. syyskuuta käyttävänsä puheenjohtajuuttaan edistääkseen uudistusta. Vilnassa 30. syyskuuta pidetyssä konferenssissa Wallessin lakimies Laura Ziferman huomautti yhdestä käytännön edusta: ostaja, joka on alussa ilmoittanut voivansa neuvotella, voisi luonnoksen mukaan neuvotella avoimessa menettelyssä, kun ainoa tarjous ylittää sen budjetin, mitä nykyiset säännöt eivät salli.

Kiina vastusti 17. syyskuuta. Kiinan kauppaministeriön tiedottaja He Yadong sanoi, että Kiina on "erittäin huolissaan" "eurooppalaisia suosivista" lausekkeista ja kehotti EU:ta "kunnioittamaan WTO:n sääntöjä, pitämään markkinansa avoimina ja tarkistamaan syrjiviä lausekkeita". Le Moniteur julkaisi ensimmäisen kriittisen oikeudellisen luennan luonnoksesta 16. syyskuuta ja raportoi Kiinan kannasta 21. syyskuuta, molemmat maksumuurin takana.

Mitä on vielä avoinna

Parlamentin asiakirja on valmisteluvaiheessa, valiokuntakäsittely on vireillä eikä esittelijää ole nimetty. Neuvoston 2. lokakuuta pidetyn kokouksen esityslistalla oli osien I ja II käsittely sekä "ajankohtaiskeskustelu" digitaalisesta ekosysteemistä; delegaatioiden sanoma ei ole julkista. On vielä päättämättä, onko lopullinen säädös asetus vai direktiivi.

Mitä tehdä nyt

• Myytkö julkisille tahoille, jotka ostavat omien sisäisten yritystensä kautta? SMEunited sanoo, että 80 prosentin testi säilyy; tarkista, menevätkö kohdeostajasi hankinnat sisäisesti, ennen kuin luotat avoimeen tarjouskilpailuun.
• Teetkö tarjouksia Saksassa tai Ranskassa? Molemmat hallitukset kannattavat direktiivin säilyttämistä, mutta oikeudellisesta muodosta ei ole päätetty. EU:n ehdotus ei muuta nykyisiä sääntöjä; noudata edelleen sovellettavia kansallisia vaatimuksia, mukaan lukien mahdolliset kansalliset uudistukset sillä välin.
• Teetkö tarjouksia Slovakiassa? ÚVO kerää parhaillaan yritysten näkemyksiä luonnoksesta ja on nimennyt digitalisaatiovaatimukset yhdeksi huolenaiheeksi; toimittaja, jolla on näkemys, voi esittää sen siellä.

Avaa Tendly nähdäksesi, mitkä tarjouskilpailut vastaavat yritystäsi tänään, tai anna Strategist-asiantuntijan seurata markkinoita puolestasi.